Punaisella kilvellä vasemmalta työntyvä hevonen ja aaltokoroinen kavennettu tyviö. Hevonen hopeaa, hevosen harja sekä tyviö kultaa.
Kilven punainen väri valittu kuvaamaan suvun karjalaisuutta; Karjalan ja Kivennavan vaakunassa punainen kilpi. Hevonen viittaa suvun kantaisään; 1600-luvulla elänyt Sipi Kirjavainen oli ammatiltaan ratsastaja, alueen talonpoikien taisteluvalmiudessa pitämä ratsusotilas. Hevosen hulmuava, liekehtivä harja kuvaa ajan levottomia oloja yhtämittaisten taistelujen ja ryöstöretkien aikakaudella. Poikittainen aaltokoroinen palkki kuvaa Pihlaisten kylän halki juoksevaa Härkäjokea ja kypsänä aaltoilevaa viljavainiota.
Martti ja Juho Kirjavainen (Helsinki).
Suomen Heraldinen Seura on hyväksynyt ja merkinnyt sukuseuramme vaakunan rekisteriinsä 23.10.2006 numerolla 1382.
Pian sukuseuran perustamisen jälkeen Martti Kirjavainen (Helsinki) ehdotti vaakuna-aiheeksi hevosta. Kuva-aihe juontaa kantaisämme ammatista ratsastajasta. Matkan varrella väritys vaihtui ja kuva-aihe jalostui. Viimeistelyssä Martin apuna oli poikansa Juho. Asian käsittelyssä avusti myös Veikko Kirjavainen (Hämeenlinna). Projektin aikana käsiteltiin myös muutamaan muuta kuva-aihe-ehdotusta, mutta aina vain päädyttiin pitämään Martin ehdotusta parhaana mahdollisena.
24.9.2005 sukukokous vahvisti sukuvaakunan aiheen. Pian sukukouksen jälkeen lokakuussa 2005 Martti kuoli sairauden uuvuttamana. Onneksi Martti sai kuulla, että vaakuna elää ikuisesti Kivennavan Kirjavaisten arvostettuna vaakunana. Koko sukuseuran väki esittää suuret kiitokset Martille mahtavasta vaakunasta ja Juholle upeasta viimeistelystä.
Toistaiseksi Kivennavan Kirjavaisten Sukuseuran vaakunaa saa käyttää vain sukuseuran hallituksen luvalla sukuseuran tarkoituksiin ja sukuseuran hyväksi (esim. myyntitulot).
Tähän tulee myöhemmin lisää vaakunan käyttöön liittyvää ohjeistusta sekä graafinen ohjeistus.
Pöytästandaari, pöytäviiri. Työn alla, julkaistaan myyntiin sukukouksessa syksyllä 2007.
Viiri lipputankoon. Työn alla, julkaistaan myyntiin sukukokouksessa syksyllä 2008.
Tarra. Julkaistaan myöhemmin
Heraldiikka on vaakunaoppia – tiedettä joka jakautuu kahteen päähaaraan: tieteelliseen ja taiteelliseen heraldiikkaan. Sillä on oma keskitetty sääntöjärjestelmänsä ja terminologiansa jolla rakennetaan mm. Heraldinen selitys.
Heraldisilla tunnuksilla on kulkusuunta. Lipuissa se on aina tankoa kohden. Mikäli kulkusuunta muutetaan tangosta poispäin on se heraldisen opin mukaan luovuttamisen, alistumisen ja yleensä kaiken negatiivisen asian ilmaisua.
Heraldinen erikoisuus liittyy kuvan heraldiseen selittämiseen. Kilpeä kannettiin vasemmalla kädellä hieman vinossa asennossa kulkusuuntaan nähden. Tästä johtuu se vaakunaopillinen erikoisuus, että kilven oikeana reunana pidetään kilven etureunaa, joka katsojasta on vasen reuna. Tästä johtuu vaakunaopillinen oikea kulkusuunta – aina eteenpäin - siis ritarin näkökulmasta vasemmalta oikealle.
Päivitetty 20.2.2007