Tänä kesänä kokoonnumme jälleen sukutapaamiseen ja samalla pitämään sääntöjen mukaisen, järjestyksessä jo 13. vuosikokouksen Hauhon Rukkoilan kylään Ilorannan täyshoitolaan. Nyt pidettävä kokous on ensimmäinen sukuseuramme sääntöjen määräämä kahden vuoden jaksotuksella järjestettävä kokous.
Niinpä nyt kokouksen asialistalla onkin sekä vuoden 2011 että 2012 tilinpäätösten käsittely. Edelleen sääntömuutoksista johtuen kokouksen tulee valita sukuseuralle uusi hallitus kooltaan 5 – 7 jäsentä toimikaudeksi 2014 -2015. Sukuseuran vuosikokouksen ehkä merkittävin päätös onkin tulevan uuden hallituksen valinta. Hallituksen jäseneksi valinnalle sinänsä ei ole muuta edellytystä kuin että hän on sukuseuran jäsen.
Vuoden 2013 sukukokousta voimme hyvällä syyllä kutsua historialliseksi kokoukseksi kuin myös juhlakokoukseksi, sillä sukutapaamisessa julkistamme ensimmäisen sukukirjamme nimeltään ”Kivennavan Kirjavaiset”. Tämän sukukirjan, joka sisältää yli yhdentoistatuhannen henkilön sukutiedot, isäksi voimme nimetä vain sukututkijamme Kalevi Hyytiän. Hänen määrätietoisen ponnistelunsa tuloksena meillä on noin 700 sivun verran tietoa suvustamme ja esipolvistamme. Olkaamme ylpeitä ja iloitkaamme sukukirjastamme ja sen tuhansista tiedoista.
Tervetuloa sukumme juhlakokoukseen niin vanhat jäsenet kuin uudetkin!
Tavataan Hauhon Ilorannassa lauantaina 31.8.2013!
Tarkemmat tiedot kokouksesta ja ilmoittautumisesta sukukokouksen sivuilta.
Jorma Y.A. Kirjavainen
Hallituksen puheenjohtaja
Edellinen vuosikokous päätti jäsenmaksun suuruudeksi 10€/vuosi aikuisjäseneltä ja alle 18 vuotiaan jäsenyys onkin ilmainen. Jäsenmaksu maksetaan Kivennavan Kirjavaisten Sukuseuran tilille, jonka tilinumero on 504104-225629 Hauhon Osuuspankissa ( FI 62 5041 0420 0256 29 ) ja maksun eräpäivä on 23.08.2013, johon mennessä maksu tulisi tilille suorittaa.
Ilmoita maksun viestiosuudessa, keitä jäseniä maksu koskee ja heidän tarkka osoitteensa, tällöin voimme päivittää jäsenrekisterimme tiedot ajan tasalle.
Jos vuoden 2012 jäsenmaksu unohtui maksaa, voit hoitaa senkin (10€) samalla pankkiasioinnilla.
Toki voit maksaa jäsenmaksun myös paikan päällä Ilorannassa tuloilmoittautumisen yhteydessä.
Jos et ole vielä sukuseuramme jäsen, liittyä voit helposti suorittamalla em. jäsenmaksun ja antamalla tiedot itsestäsi viestiosuudessa tai ilmoittautumisesi yhteydessä tai sitten jollekin hallituksen jäsenelle.
(alustava reittikuvaus, johon voi tulla muutoksia toiveista riippuen)
Alustavat ilmoittautumiset sukuseuran kokouksessa. Lisätiedot Jorma Kirjavainen 050 4967510.
Kukkokaan ei vielä kiekunut, kun perinteinen Karjalan matka alkoi perjantaiaamuna 17.5. Poimimme kyytiin yhteensä 36 matkalaista. Mukana oli juuriltaan mm. Kirjavaisia, Holttisia, Pimiöitä ja Kukkosia ja heidän perheitä ja ystäviä. Joukossa oli myös ensikertalaisia Karjalaan menijöitä. Aamuvarhaisen lähdön tavoitteena oli olla Vaalimaalla tulleissa ennen ruuhkia. Ja tämä onnistui. Kohtuullisen nopeasti olimme Venäjän puolella, ja matkanjohtajana toimineen Jorma Kirjavaisen suunnittelema ensimmäisen matkapäivän ohjelma voitiin toteuttaa ajallisesti ihan suunnitelman mukaan.
Viipurissa oli mahdollisuus jäädä ostoksille kauppakeskus Karuselliin tai lähteä tutustumaan Monrepos´n puistoon, jonka historiasta matkanjohtaja oli kertonut jo ennen Viipuriin saapumista. Puisto oli siisti, ilmeisesti suomalaisvoimin haravoitu, ja kevään viherrys oli alkamassa. Puiston kaarisillalla ”Pihlaisten sekakuoro” lauloi ikivihreän Muistatko Monrepos´n.
Viipurista matka jatkui Kivennavan Kauko-Lempiälän kylään, joka oli Pimiän suvun kotikylä Karjalassa. Matti Pimiän johdolla iso joukko matkalaisia lähti etsimään suvun kivijalkoja. Kauko-Lempiälässä Suulajärven rannalla on paljon uutta venäläisasutusta, mutta suomalaistalojakin on jäljellä. Muu joukko kävi sillä aikaa Kivennavan kirkonkylässä Linnamäellä, jossa on sijainnut 1500-luvulla tuhoutunut linna. Ennen talvisotaa Linnamäellä oli seurakunnan rovastila, ja jatkosodan aikana siellä sijaitsi kenraali Pajarin joukkojen rakentama kirkko, jonka kivijalkoja oli löydettävissä.
Matka jatkui Muolaan Kuusaalle ensimmäiseen majapaikkaamme. Majoittumisen ja ruokailun jälkeen vietimme iloisen illanvieton, jossa aluksi lauloimme yhteislauluja ja kuulimme Antti Holttisen vallattoman esityksen Tuppura-Jussin ostosmatkasta. Ilta jatkui vauhdikkaasti karaoken ja tanssin merkeissä. Innokkaita laulajia ja tanssijoita riitti yömyöhälle. Tällaisen pienen majoituspaikan etuna on yhteisen illanvieton järjestämisen mahdollisuus, ja kaikilla tuntui olevan oikein mukavaa.
Aamupalan jälkeen suuntaisimme Muolaasta kohti Kivennavan Pihlaisten kylää. Matkalla kuitenkin pysähdyimme evakkorautatien penkereelle Punnuksen ja Korpiojan välimaastoon. Mm. Aura Kukkonen asteli niillä jalansijoilla, joilta hän oli joutunut junakyydillä lähtemään talvisodan evakkoon. Vielä ennen Pihlaista seuraamme liittyi Juhani Kirjavainen jälkipolvensa kanssa.
Pihlaisiin saapuminen on aina jännittävää. Tällä kertaa puomi oli kiinni, mutta vartijakopista löytyi naisvartija, joka pienen neuvottelun jälkeen ystävällisesti avasi meille puomin, ja saimme bussimme tutulle paikalle. Pihlaisten kylän hyvin ennestään tuntevat lähtivät omille teilleen, mutta pääjoukko teki yhteisen kyläkierroksen Jorma Kirjavaisen johdolla.
Pihlaisissa käki kukkui ja tuomi oli aloittamassa kukintaansa. Kävimme ensin katsomassa ja ihmettelemässä ohjussiiloja, ja sieltä jatkoimme entistä kylän raittia koulun paikan ohi Pekkolanmäelle, jossa olikin jo Holttisen sukua paikalla. Vuosi sitten maahan lyöty H-paalu oli paikallaan, mutta ilmeisesti villisikaa paalu ei ollut miellyttänyt, kun oli kuopinut ja piehtaroinut paalun edessä.
Kaunis maisema Pekkolanmäeltä Vuotjärvelle on häviämässä. Puut ovat kasvaneet niin korkeiksi, että maisema ei ole enää yhtä vaikuttava kuin ennen. Alamäellä kirkkokivi oli paikallaan, ja Sätiojassa oli runsaasti vettä. Viime keväänä käynnissä olleen puiden ajon vuoksi ankea maisema oli muuttunut jälleen vihreäksi niityksi.
Ojalan talon (talo 57) kivijalalle kokoontui ennätysmäärä väkeä. Kuohuviinipullon korkin poksahduksen hetkellä pilvet väistyivät taivaalta, ja aurinko alkoi paistaa ja Karjalan kevään kauneus tuli loistoonsa. Sätiojan mustia kiviä ja pajuangervon juurakoita lähti monen mukana muistoksi tästä Juossetäläksi kutsutun Ojalan talon pihapiiristä.
Kyläkierros jatkui kohti Murtosen mäkeä, jossa Kallainmäki on voimakkaasti pusikoitunut. Oksasaksilla saimme kuitenkin reittiä auki. Valitettavasti kaikkia Murtosenmäen talojen kivijalkoja ei ole enää helposti löydettävissä, mutta paikan kauneus valkovuokkoineen on nähtävissä.
Neljän tunnin kyläkierroksen jälkeen oli vuorossa maistuvat ”kenttäkahvit” ja Kostin ”puskamarketkin” oli saapunut paikalle. Yhteiskuvan jälkeen jatkoimme matkaa kohti Siiranmäkeä, jossa käytiin taistelu vuonna 1944. Näimme suomalaisten rakentamia panssariesteitä, ja Antti Holttinen kuvaili Adolf Ehrnroothin johtamien joukkojen toimintaa. Viivähdimme hetken Siiranmäelle pystytetyllä muistomerkillä. Näyttää siltä, että jättiläisukonputki on vallannut Siiranmäen alueen pellot lähes kokonaan. Kuivista pitkistä korsista päätellen alue on loppukesästä melkoista viidakkoa.
Jatkoimme matkaa kohti Terijokea, ja Raivolassa pysähdyimme hetkeksi Edith Södergranin hautamuistomerkillä ja Totti-kissan patsaalla. Terijoella majoituimme tuttuun Gelios-hotelliin. Päivällisen jälkeen teimme vielä yhteisen kävelyretken Suomenlahden rantapuistoon ja kivilaiturille.
Sunnuntaiaamuna alkoi matka kohti Viipuria. Pysähdyimme Rajajoen (Siestarjoen) sillalla kuvaamaan Suomen ja Venäjän rajana ollutta jokea. Mainilan kylän kohdalla näimme pellot, joille kuuluisat Mainilan laukaukset ammuttiin. Polviselän kylässä pysähdyimme ns. tattiportilla, ja Aura Kukkosen johdolla tutustuimme Kukkosen suvun karjalaisille asuinsijoille.
Kivennavan kirkonmäen Ikuisuuden portilla lauloimme Suvivirren lisäksi kauniit laulut: Kevät Karjalassa ja Karjalan kunnailla. Kirkonmäellä kiertelyn ja hautapaikkojen muistelun jälkeen joimme kuljettajamme keittämät ”kirkkokahvit” kulttuuritalon pihalla.
Vanhojen tuttujen paikkojen näkeminen nosti tunteita pintaan erityisesti niille, jotka ovat Karjalan kannaksella asuneet ja sieltä evakkoon kahdesti lähteneet. Niin kävi Annikki Jortikallekin, joka bussimme mikrofonin kautta kertoi kaikille niistä kesäkuun 1944 hetkistä, kun Neuvostoliiton suurhyökkäys oli alkanut, ja hän lähti vielä Aira Kirjavaisen (Merosen) kanssa hakemaan sälkevää (2 v. hevonen) Lautsillan niityiltä, ja sotilaiden poistumiskomennoista huolimatta suoritti tehtävän loppuun ja sai hevosensa mukaan evakkomatkalle. Annikin ja Airan rohkea ja liikuttavakin suoritus sai koko bussiporukalta kunnioittavat aplodit.
Viipurissa pysähdyimme kauppahallin parkkialueelle, ja kukin käytti sovitun ajan haluamallaan tavalla. Osa kävi kahvilla Pyöreässä Tornissa, osa tutustui Torkkelin puiston suomalaispatsaisiin, ja lähes kaikille löytyi kauppahallista jotain kotiin viemisiäkin; luutia, karamellejä ja pellavaa yleisimmin.
Tulleista selvisimme jälleen kohtuullisessa ajassa ja Vaalimaan Rajahovissa pidetyn ruokailutauon jälkeen matka jatkui takaisin kotikonnuille. Matka Karjalaan oli erittäin onnistunut ja pääkohteemme Pihlaisten lisäksi näimme monia muitakin paikkoja. Kaiken tämän mahdollisti Jorma Kirjavaisen huolellinen matkan etukäteissuunnittelu ja liikennöitsijä Matti Mikkolan Karjalan teiden ja paikkojen sijainnin hyvä tuntemus.
Matkaterveisin Irma Vilkman
Sukukirja julkistetaan sukukokouksessa 31.8. ja samalla aloitetaan sen myynti sukukokouspaikalla.
Lisätietoja sukukirjan sivulta.
Päivitetty 11.8.2013